Kiuruveden Vasemmistoliitto

Arkistot: helmikuu 2021

Selittelyjä

:

Markku Eestilä kirjoitti Iisalmen Sanomissa, että ollaan siirrytty totuuden jälkeiseen aikaan. Mutta Markku astui itse pitkälle totuuden jälkeiseen aikaan. Ymmärrän tämän Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen kipuilun edellisen porvarihallituksen tekemistä päätöksistä, joiden maksumiehinä ovat heikoimmassa asemassa olevat, eläkeläiset, syrjäseudulla asuvat ja työntekijät.

Heikommassa asemassa olevat ja eläkeläiset kärsivät 33% asiakasmaksujen korotuksesta, jota paikallispoliitikot vielä laajensivat (onneksi nykyhallitus valmistelee asiakasmaksujen poistamista).
Syrjäseutujen asukkaita edellinen kolmen puolueen porvarihallitus rankaisi keskittämisasetuksella, joka mm. lakkautti leikkaustoiminnan Ylä-Savosta. Toinen kuolinisku seutukunnalle oli käräjäoikeuden lakkauttaminen ja siirtäminen Kuopioon, vaikka siitä ei saada säästöjä vaan lisäkuluja!
Yksikään sen aikainen hallituspuolueiden kansanedustaja (Seppo Kääriäinen, Hanna-Kaisa Heikkinen, Elsi Katainen, Pentti Oinonen ja Markku Eestilä) Ylä-Savosta ei tukenut käräjäoikeuden säilymistä Iisalmessa.

Sen sijaan Seinäjokelaiset hallituspuolueidenkin kansanedustajat esittivät ukaasin, että jos Seinäjoen käräjäoikeus lakkautetaan, he äänestävät hallituksen seutukuntia näivettävää esitystä vastaan, jolloin hallitus kaatuu. Ja kas kummaa, Seinäjoki sai pitää käräjäoikeuden.

Näitä tekoja vasten ymmärtää Eestilän selittelyn jälkikäteen, varsinkin, kun hänen puolueensa Kokoomuksen ministeri Häkkänen olisi voinut muuttaa asian perustellen sen säästösyillä, sillä toteutettu keskittäminen on tuonut lisäkustannuksia.

Muutosta päätöksen kumoamiseksi tuskin tälläkään hallituskaudella saadaan aikaan ainakaan Ylä-Savolaisten kansanedustajien toimesta. Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin vieraillessa Iisalmessa kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen kysyi, voiko käräjäoikeuden keskittämispäätöksen perua? Kulmunin kuittasi kysymyksen sanomalla, että julkiset työpaikat ovat vähentyneet ja keskittyneet.

Keskusta näyttää olevan vieläkin Juha Sipilän vanki, eikä peru omia seutukuntia ja vähävaraisia rankaisevia päätöksiään.

Rauno Pikkarainen

Eläkeputken poistamisesta

:

Olen huolestuneena seurannut sitä, että sosiaalidemokraatit ovat hyväksymässä eläkeputken poistamista. Tätähän esittää voimakkaasti keskustan Matti Vanhanen.
Muistuttaisin Sanna Marinia, että hän tutkisi, mistä SDP:n kannatusromahdus johtui 2000-luvun alussa. Silloin Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus esitti ja vei läpi varallisuusveron poistamisen. Hallituksessa oli silloin pääministeripuolueena keskusta, valtiovarainministeripuolueena SDP ja kolmantena RKP.
Surkuhupaisassa eduskuntakäsittelyssä valtiovarainministeri Eero Heinäluoma(SDP) esitteli ja kannatti veron poistoa. Samaan aikaan kokoomus hehkutti hallituksen rikkaita suosivan verouudistuksen etemisestä. Ei ihme, että sosiaalidemokraattien kannatus romahti, varsinkin kun varallisuusveron poiston tultua voimaan laskelmat, joiden mukaan päätös oli tehty, olivat virheelliset. Verotulojen menetys ei ollut kymmeniä miljoonia vuodessa, vaan satoja miljoonia euroja vuodessa, ja verotulojen menetykset jatkuvat edelleen.
Poliittisesti poisto oli kiistanalaisen. Vero poistettiin, koska Raimo Sailaksen vetämien työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä Vanhasen ykköshallitus oli tehnyt lupauksen työnantajille asiasta. ASIAA EI KUITENKAAN SOVITTU KOLMIKANTAISESTI.
Koplausta vastusti vasemmistoliitto, joka silloisen puheenjohtajansa suulla totesi valtiosihteeri Raimo Sailaksen ujuttaneen varallisuusveron poiston vuoden 2005 TUPO-sopimukseen. Esitys oli työntekijöille ”täydellinen yllätys”.
Pääministeri Marin; älä astu Matti Vanhasen asettamaan ansaan. Keskustasta ei ole milloinkaan tullut rakentavia ehdotuksia palkansaajalle.
Eläkeputken poisto voidaan torpata vasemmiston yhteistyöllä, pelkästään vasemmistoliiton voima ei riitä. Turvataan raskaan ja pitkän työuran tehneiden kunniakas eläkkeelle pääsy ja eläkkeen taso. EK:n ja porvaripuolueiden tarkoituskin taitaa olla, että työntekijät uransa lopussa joutuvat peruspäivärahalle, joka ei kartuta eläkettä. Näin eläkkeet jäävät pieniksi ja eläkerahastot riittävät johtoportaan lisäeläkkeisiin. Nämäkin rahat kerätään työntekijän selkänahasta. Jos eläkerahastot eivät riitä tuleviin eläkkeisiin, luodaan eläkekatto, jota ei voida lisäeläkkeilläkään ylittää.
Nuoretkin pääsevät paremmin työelämään kiinni, eivätkä syrjäydy kun ei luoda tulppaa työelämän loppupäähän.
Rauno Pikkarainen

Kokoomus on tuuliviiri

:

Täytyy tunnustaa, että Kokoomus on tullut järkilinjalle ajaessaan kuntavaalikampanjassaan terveys-ja sosiaalipalveluita kuntien vastuulla oleville kuntayhtymille. Kuntayhtymät on ainut ja järkevin malli, joka on läpäissyt perustuslakivaliokunnan ja on toteutettukin osin Suomessa. On kuitenkin kyseenalaista, ajaako Kokoomus tätä tavoitetta tosissaan. Jyrki Katainen romutti juuri nyt Kokoomuksen ajaman PARAS-lain mukaisen sosiaali-ja terveyspalvelu-uudistuksen.
Hän ja Kokoomus lähtivät ajamaan 90 suurkuntaa pakkoliitoksin ja peruivat jo hyväksytyn PARAS-lain mukaisen kehityksen Suomessa, jota Kokoomus nyt haikailee. Tämän jälkeen on tullut haaveita viidestä alueesta, jotka hoitaisivat sosiaali-ja terveyspalvelut sekä keskustan ajaman surullisenkuuluisan maakuntamallin. Näitä kaikkia on Kokoomus ollut esittämässä ja kannattamassa, tosin eri vaalikausina, samalla arvostellen edellistä esitystään.
Toivottavasti nyt Kokoomus on esityksensä takana tulevinakin vaalikausina , sillä kuntayhtymämallilla säilytetään lähipalveluita ja päätöksenteolla on kasvot. PARAS-laista poiketen erikoissairaanhoito pitää siirtää valtion hoidettavaksi ja kustannettavaksi. Tällöin saadaan loppumaan yliopistollisten sairaaloiden kilpavarustelu, jossa rakennetaan erikoistilat ja laitteet kaikkiin sairaaloihin. Tämä rahan haaskaus johtuu maakuntakeskuksien päätöksenteosta, joka tähtää vain siihen, että kaikki ja kaikkea rakennetaan maakuntakeskukseen. Lasku lähetetään seutukuntien kunnille, vaikka ne eivät saa kiinteistöveroja eivätkä työpaikkoja ylirakentamisesta. Tästä esimerkkinä KYS:n ja Kuopion kaupungin toiminta.
Rauno Pikkarainen

Trumppilaista toimintaa

:

Ihmetyttää keskustan kiire saada valita uusi kaupunginjohtaja 24.5 eli viikkoa (seitsemää päivää) ennen kuin uusi valtuusto aloittaa toimintansa 1.6. Näin meneteltäessä vanha valtuusto ei työskentele päivääkään uuden kaupunginjohtajan kanssa. Itse asiassa ei tuntiakaan niin, että kaupungin johtajan vaali olisi lainvoimainen.
Mitenkäs käy, jos valinnasta tulee oikaisuvaatimus tai jopa valitus hallinto-oikeuteen. Uusi valtuusto joutuu ottamaan kantaa henkilövaaliin, jota se ei ole tehnyt. Tämä pelottaa ainakin minua, sillä Kiuruvedellä virkavaaleissa on usein ollut keskustan jäsenkirjaehdokas ja joku muu pätevämpi ehdokas vastakkain mm. rakennusmestarin, kiinteistöpäällikön, teknisen johtajan, hallintojohtajan ja joskus aikaisemmin rehtoreiden valinnassa. Osassa näissä on valitettu hallinto-oikeuteen asti ja kaupunki on jopa hävinnyt juttuja.Kaikille näille tapauksille yhteistä on se, että on valittu tai yritetty valita keskustapuolueen jäsenkirjan omaava henkilö.
Luulen nytkin, että keskusta haluaa valita kaupunginjohtajan nyt jäsenkirjapätevyydellä, kun heillä on yksinkertainen enemmistö. Uuden valtuuston voimasuhteistahan ei vielä tiedetä mitään.
Muita perusteita en kiireelle näe, sillä Jarmo jää eläkkeelle maaliskuun lopussa 2022 ja valintaprosessi olisi voinut olla seuraavanlainen: kesäkuussa valitaan haastateltavat, heinäkuussa haastatellaan ja hallitus esittää pätevintä valittavaksi uudeksi kaupunginjohtajaksi. Lisäksi valtuusto aikaistaisi syysistuntokauden alkavaksi ensimmäisen kokouksen osalta heinäkuussa, jolloin vahvistettaisiin kaupunginjohtajan valinta. Tällöin valitusajan jälkeen valittu voisi aloittaa työt syyskuun alussa. Siis kuukautta myöhemmin, kuin nyt on esitetty. Toisekseen; miksi pitää olla kaksi kaupunginjohtajaa nostamassa palkkaa noin pitkän ajan, eikö lyhyempi aika riitä?
Valtuustossa esitettiin myös kysymys, miksi mallastamo sijoittui Iisalmeen eikä Kiuruvedelle, niin kuin lehtitietojen mukaan on ollut tarkoitus? Tässäkin asiassa on keskustajohtoisuus tai johtamattomuus keskiössä.
Yrityskiinteistöjen hallituksen puheenjohtaja Eero Kyllönen (kesk) toi syksyllä esille sen, että Lumolaan olisi tulossa uusi yritys. Seuraava tieto oli Iisalmen Sanomissa, että mallastamo sijoittuu Iisalmeen. Heti seuraavassa hallituksen kokouksessa kysyin, miksi mallastamo siirtyi Iisalmeen? Vastaus oli, että ELY-keskuksen vaatimuksesta. Kysyin, miksi ei neuvoteltu ongelmista ELY:n kanssa? Vastaus oli, että ei ollut aikaa ja nyt on myöhäistä.
Tässä paljastuvat koko valtuustokauden ongelmat, kun kaikki ykköspaikat ovat keskustapuolueen hallussa ja kaupunkia johdetaan lukion lukujärjestyksen mukaan. Jos otetaan vastaan ykköspuheenjohtajuus, pitää asettaa kaupungin tarpeet etusijalle, eikä omia mieltymyksiä, ja jos ei ennätä hoitaa kaikkea, pitää jakaa tehtävät muiden kesken, eikä pikkutarkasti valvoa reviiriään ja loukkaantua, jos joku astuu sille.
Tällaisissa tapauksissa pitää lähteä porukalla selvittämään asiat heti, kun ongelmat ilmaantuvat, eikä salata niitä.
Olisin ollut valmis antamaan kokemukseni neuvotteluihin, jos olisi pyydetty. Olenhan ollut mukana ja jonkin verran vaikuttanutkin mm. terveyspalvelu Verson perustamiseen ja 10 000 euron peruspääoman kasvattamiseen seitsemäksi miljoonaksi kuntien hyväksi, VR:n terminaalin laajentamiseen ratapihalle ja 27-tien valaistuksen saamiseen Hingunniemeen saakka, kun neuvoteltiin 27-tien liikenneympyrästä, ja sen rahoituskin onnistuttiin muuttamaan suunnittelun 50 % ja toteutuksen 25 % valtionavustuksista suunnittelun 25 % avustukseksi ja 50 % toteutusavustukseksi, eli kunnalle voitollisempaan suuntaan.
Mallastamo-asiassa on vielä yksi kytkös: Mallastamolle suunnitelluissa tiloissa on ja olisi ollut keskustalaisen valtuutetun yritys.
Rauno Pikkarainen

Kyllä ennen kaikki oli paremmin!

:

Mihin on katoamassa valtuuston asiallinen käyttäytyminen? Syy ei liene koronassa, eikä siinä, että Kiurusalissa istumme etäällä toisistamme, kuitenkin näköyhteydellä. Olen viimeisissä valtuuston kokouksissa huomannut, että käyttäytyminen ei ole asiallista, demokraattisesta keskustelusta puhumattakaan. Ennen asioista pohdittiin porukalla käymällä vuoropuhelua luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja johdon kanssa. Keskusteltiin asiallisesti huomioiden ja luottaen toisen asiantuntemukseen.

Viimeisimmän kokouksen jälkeen jäin miettimään, miten kaupunginhallitus käsittelee ja valmistelee nykyisin esitykset valtuustoon. Voisiko olla niin, että asioita ei valmistella vuorovaikutteisesti eikä riittävästi? Unohtuuko kysyä ja huomioida kuntalaisten mielipiteet? Vai onko asiat tarkoituksella tuotu valtuustoon keskeneräisenä? Arvostan, kun valtuutettu tai vähemmistöryhmän edustaja uskaltaa tuoda valtuuston kokouksessa esille asioita, joita ei päätöksen teon kannalta aiemmin ole käsitelty riittävän laajasti.

Valtuuston kokouksessa rivijäsenenä on turhauttavaa katsella ja kuunnella epäasiallista käyttäytymistä, kuten kantaa ottavaa huutelua, väheksymistä, olankohautuksia. Tulee mieleen lasten leikit hiekkalaatikolla ja koulujen välitunnilla. Vielä on aikaa lähes puolivuotta suunnitella ja tehdä päätöksiä hyvässä yhteistyössä. Tehdyt päätökset ovat kuntalaistemme parhaaksi ja yhteiseksi hyväksi. Päätöksillä on pitkäaikainen vaikutus kuntamme elinvoimaisuuteen, joten niiden on kohdeltava tasapuolisesti kuntalaisia iästä, sosiaalisesta asemasta, puoluekannasta, koulutuksesta tai elinoloista riippumatta.

Sopuisaa kuntavaalikampanjaa toivottaa!

Marja-Leena Kärkkäinen
Valtuuston jäsen (vas)